Kytäjälle perustettiin kartano vuonna 1634. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuosina 1875-1882.
Rakennuksen nykyiseen ulkoasuun ovat vaikuttaneet vuosina 1934 ja 1949 tehdyt suuret muutostyöt.
Kytäjän kartano oli 1800-luvun lopulla Pohjoismaiden suurin yksityinen tila.
Kuvanveistäjä Gunnar Finnen veistos kartanon pihalla.
Kytäjän koulu Rytkön niemessä. Koulu on vihitty käyttöön vuonna 1923.
Vuonna 1939 valmistunut Kytäjän kirkko.
Kirkon on suunnitellut Kytäjän kartanon silloinen isäntä arkkitehti Väinö Vähäkallio.
Vuonna 1906 rakennettu Kytäjän asemarakennus. Hyvinkäältä Kytäjälle rakennettiin noihin aikoihin kapearaiteinen rata, joka ulotettiin aina Karkkilaan asti. Rata purettiin vuonna 1967.
Kivisenojan entinen koulu. Koulu on rakennettu vuonna 1912 ja laajennettu 1960- ja 1970-luvuilla. Koulutoiminta rakennuksessa päättyi vuonna 1993.
Kytäjän kallioisilla alueilla on harjoitettu kaivostoimintaa satojen vuosien ajan. Kuvassa Jaanankallio.
Hopeavuoren kaivos, joka perustettin vuonna 1559. Kaivos on noin 30 metriä syvä. Ei ole varmaa tietoa, mitä kaivoksesta on 1500- ja 1600-luvuilla louhittu.
Hieman etelämpänä sijaitsee Hopealaukun kaivos samalta ajanjaksolta.
Kytäjärvi.
Kytäjärvi on padottu vuonna 1952.
Vanha sähkölaitos ja mylly. Vesi laitokseen johdettiin Suolijärvestä.
Kartanon konttorirakennus.
Vuonna 1869 perustettiin Kytäjän viinatehdas, joka toimi pitkään kuvan rakennuksessa. 1900-luvulla rakennuksessa toimi Kytäjän Osuuskauppa.
Kartanon vieressä sijaitseva ns. Kaivohuone on Kytäjän vanhin asuinrakennus.
Kytäjän golfkenttä on yksi Suomen suurimmista.
Palkkisillantiellä sijaitseva Kytäjän Maapirtti on Kytäjän Maamiesseuran talo vuodelta 1953. Maamiesseura on perustettu 1949.
Leirikeskus Rytkön niemessä.
Töröläksi kutsuttu vanha kerrostalo golfkentän tuntumassa.
Karlbergin tilalla sijaitsee samanlainen kerrostalo. Karlberg on yksi Kytäjän kartanosta irrotetuista sivutiloista.
Suopellon kartanon päärakennus vuodelta 1921. Suopelto on Kytäjän kartanosta irrotettuja sivutiloja.
Suopellon navetta. Täällä syntyi 1930-luvulla kuuluisa kaksipäinen vasikka, joka on näytillä Luonnontieteellisessä museossa Helsingissä.
Kytäjän kioski, entinen osuuskauppa.
Tulviva Kytäjoki huhtikuussa 2010.
Kytäjäntien ja Palkkisillantien risteys.
|
