Vuonna 1969 valmistunut Sveitsin uimala.
Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Raimo S.O. Valjakka arkkitehtitoimistoineen.
Sveitsin uimalassa sijaitsee Terho Sakin vuonna 1970 suunnittelema suihkulähdeveistos Hyöky.
Uimala täytti 40 vuotta 1.7.2009.
Sveitsinrinteen koulu, nykyinen Sveitsin lukio vuodelta 1961.
Härkävehmaan koulu vuodelta 1961. Vierekkäin sijaitsevat
Sveitsinrinteen koulu ja Härkävehmaan koulu ovat arkkitehti Jorma Järven
suunnittelemia. Järvi tosin kuoli ennen Sveitsinrinteen koulun viimeisiä
rakennusvaiheita, joten rakennuksen suunnitteli loppuun Raimo S.O. Valjakka.
Sveitsin puiston ensimmäinen hyppyrimäki rakennettiin jo vuonna 1930, mutta se korvattiin suuremmalla jo vuonna 1935. Vuonna 1954 rakennettiin nykyinen hyppyrimäki aiemman päälle.
Hyppyrimäen mäkiennätys on 62 metriä. Ennätyksen tehnyt urheilija oli Jarmo Suni vuonna 1979.
Viimeiset hypyt mäestä hypättiin 1990-luvun lopulla.
Pienempi hyppyrimäki.
Sveitsin lukot, eli maastolle tyypilliset suuret supat, ovat jääkauden väistymisen aiheuttamia pinnanmuodostumia. Lukko on syntynyt, kun mannerjään sulaessa maaperään hautautunut jäävuori on sulanut.
Sveitsin puiston alue on laajuudeltaan 200 hehtaaria. Noin puolet puistosta on luonnonsuojelualuetta.
Sveitsin puistossa sijaitsevan Havaitse Jumala luonnossa -muistokiven suunnitteli Carl Staudinger vuonna 1914.
Hyvinkään Sveitsiä mainostettiin jo 1920-1930-lukujen vaihteessa erinomaisena talviurheilukohteena.
Sveitsin alueen nimi oli alunperin Härkävehmaanmäki. Nimi Sveitsi (Schweitz) koettiin kuitenkin paremmaksi houkuttelemaan matkailijoita tähän tuolloin Etelä-Suomen merkittävimpään talviurheilukohteeseen.
1900-luvun alussa myös Hyvinkään Parantolan potilaat kävivät virkistäytymässä alueen havumaisemissa.
Vuonna 1974 valmistunut hotelli Rantasipi.
Terho Sakin veistos vuodelta 1976 hotelli Rantasipin sisäpihalla.
Sveitsin maja on valmistunut vuonna 1961.
Härkävehmaankatua.
|
